Oskun ja Iiron leikkimielisen painonpudotuskisan välimittaus. Ei huonooo..

Lue mitä tästä aiheesta aiemmin on kirjoitettu tästä linkistä.

Ei tapahdu mitään, ei varmasti tapahdu, pyörii monen laihduttajan ja kuntoilijan mielessä jossain kohtaa. Painonhallinta ei ole mikään pikamatka, eikä maisema vaihdu vilisten – ei varsinkaan lenkkipolun ulkopuolella.

Minulla oli kuutisen viikkoa terveellistä ruokavaliota takana. Olin tuona aikana myös muutamia liikuntasuoritteita pyrkinyt ottamaan mukaan arkeeni. Kävelin välillä töihin, ostin salikortin (käyden myös salilla) ja kävin kerran viikossa urheilemassa ohjatusti.

Mutta tuntui ettei painossa ole tapahtunut mitään muutosta. Tuijottelin toisaalta vaa’an sijaan peiliä. Eikä pelkkä vaakakaan välttämättä olisi kertonut minulle totuutta siitä missä mennään. Päätin palata sinne mistä kaikki alkoi. Kehonkoostumusmittaukseen.

Epävarmuus, motivaatiopula, tuskaisen hidas eteneminen ja kaikki muut negatiiviset fiilikset vaihtuivat parissa minuutissa hymyyn ja onnistumisentunteeseen. Reilussa kuudessa viikossa oli hävinnyt viisi kiloa painoa, josta rasvan osuus oli yli neljä kiloa. Kahdeksan voipaketillista oli poissa.

(Oskun kehonkoostumusmittausten tulokset ennen ja jälkeen. Isompi kuva? Klikkaa kuvaa)

Ei meikäläisestä mitään fitness-vartaloista veistosta ole tulossa ikinä, mutta viisi pudotettua kiloa oli minulle hyvä suoritus noin lyhyessä ajassa. Jos minulle sanottaisiin, että painaisin vuoden päästä 12 kiloa vähemmän mitä nyt, pitäisin sitä tosi kovana juttuna. Se tarkoittaisi noin kilon pudotusta per kuukausi. Nyt kuudessa viikossa viisi kiloa… perspektiiviin asettaminen nosti entisestään saavutuksen arvoa.

 

Ja sillä arvolla on todellakin väliä. Motivaatio on koetuksella, hyvä olo ja itseluottamus on välillä etsittävä väkisin jostain syvältä rasvan alta. Mutta kehonkoostumusta kannattaa mielestäni tsekkailla muulloinkin kuin vain lähtöviivalla ja maalissa. Väliraportit ovat tärkeä osa tavoitteellisen elämäntapamuuttujan reittiä – oli motivaatiovaikeuksia tai ei.

Mikäli sinulla on painonhallintaan, elämänmuutokseen tai tavoitteelliseen treenaamiseen liittyvä elämänvaihe menossa, suosittelen todella lämpimästi kehonkoostumuksen mittaamista vaikka joka toinen kuukausi. Tiedät missä menet. Myös lenkkipolun ulkopuolella.

-Osku

Mikä on kehonkoostumusmittaus? Lue lisää täältä.

Oman aikasi kehonkoostumusmittaukseen voit varata suoraan täältä.

Työkaverukset Osku ja Iiro vaa’alla

Kehonkoostumusta mittaamassa

Farkut kiristää vyötäröltä. Sukkien pukeminen saa ähinää aikaan. T-paidat kutistuvat pesussa kerta toisensa jälkeen. Pintaraapaisuja kaikki, seurausta huonojen päätösten tapahtumaketjulle. Tartuimme härkää sarvista.

Härän sarvista puhuessani tarkoitan kehonkoostumusta mittaavan laitteen kädensijoja. Se oli kuitenkin vain ensimmäinen härkä tässä tarinassa; se, joka näyttää tulosuunnan. Myöhemmin, tuloksia silmäillessäni, sain todeta tulevaisuuden menosuunnan olevan eri. Näin ainakin pitää olla.

Laittessa vieraili lisäkseni toimitusjohtajamme Iiro Junnila. En tiedä hänen farkkujensa kiristävyydestä, mutta kauluspaidat ovat hänelläkin kadottaneet istuvuudestaan jotain. Kaikella rakkaudella, kyllä epäterveelliset elämäntavat näkyvät hänestäkin ulospäin – aivan kuten minusta itsestänikin.

Peilikuvaa pystyy hiukan hämäämään. Hymy huulille ja vatsaa hiukan sisään. Kas, näytänkin ihan hyvältä. Paperille tulostetut prosenttiluvut ja muut numerot eivät sen sijaan pienene hymyllä tai vatsan sisään vetämisellä.

Vietimme Iiron kanssa molemmat oman minuuttimme InBody 720:n kahvoja puristaen. Paperille tulostetut tulokset ovat hämmentävän samalla viivalla keskenään. Tämä taas on omiaan luomaan mehevän ympäristön leikkimieliselle (=totiselle) kisailulle välillemme.

Vedonlyönti on käynyt molempien mielessä isoin kirjaimin, mutta varsinaista panosta ei vielä ole asetettu. Tavoitteet sen sijaan ovat selvillä.

Diagnoosi molemmille oli sama: rasvaa on liikaa, mutta lihasta on ihan mukavasti tarrautunut mukaan. Rasvaprosentti molemmilla oli lähes 30, kun terveelliset lukemat löytyvät väliltä 10-20. Tavoite: molempien rasvaprosentti alle kahdenkympin.

Viskeraalisesta rasvasta kertova luku oli molemmilla n. 150, kun soveliaat lukemat päättyvät satasen korville. Tämä luku on se, josta pitää olla huolissaan. Mikäli terveenä vietettävät eläkepäivät kiinnostavat, tämä luku pitää saada pienemmäksi. Tavoite: alle sadan lukemat.

(Viskeraalinen rasva on sisäelinten ympärille kerääntynyttä rasvaa jota pidetään terveydelle haitallisimpana rasvana. Nämä kuten muutkin tulokset olivat molemmilla hämmästyttävän samanlaiset)

Millä keinoin sitten seuraavan härän sarviin tarrattiin?

Iiro lähti työstämään omaa pakettiaan lihaskunnon kautta ja on ottanut viikko-ohjelmaansa 4-5 lihaskuntoon keskittyvää punttisalisuoritetta, sekä kiinnittänyt siinä sivussa huomiota arkipäivien ruokailuun.

Minä puolestani olen lähtenyt vuolemaan vartalostani veistosta puhtaasti ruokavalio edellä. Säännöllisen ja tarkan ruokailun avulla olen pyrkinyt totuttautumaan uuteen rytmiin ruokailun ympärillä. Siinä sivussa olen lisännyt varovaisin annoksin myös liikunnan määrää. Lähtötasona oli ollut useamman kuukauden ajan nolla kertaa viikossa.

Ensimmäisestä mittauksesta on nyt aikaa noin kuukauden päivät. Seuraava mittaus on marraskuun alkaessa, jolloin saamme osviittaa paksujen poikien projektin etenemisestä.

Varaa oma aikasi kehonkoostumusmittaukseen tästä.

Hierontaa varaamassa, mutta miten pitkän ajan tarvitsen?

Siinäpä dilemma monilla asiakkaillamme. Käydäänpä asiaa lyhyesti läpi.

Hieronta-ajan pituus voidaan karkeasti määrittää hierottavan alueen mukaan. Tyypillisesti asiakkailta hierotaan jalat tai selkä kokonaisuudessaan tai sitten käydään yleisesti koko vartaloa läpi. Selälle tai jaloille tunti on hyvinkin riittävä aika. Koko vartalon hierontaan kannattaa ehdottomasti varata taas pisin mahdollinen aikamme eli 90 minuuttia.

Näissä yleistyksissä vedetään mutkia suoraksi aika reilusti. Muut yksityiskohtaisemmat asiat vaikuttavat hyvinkin paljon aikaan, jota hierontaan olisi hyvä varata. Yksi hyvin looginen hieronta-aikaan liittyvä asia on ihmisen koko. 155cm/50kg naisen selkä tulee varmasti hierottua hyvin jo 45 minuutin ajallakin. 200cm/120kg miehen selkään tunti uppoaa helpostikkin.

Toinen hyvin merkittävä asia on hieronnan tarve. Tällä tarkoitetaan sitä, minkälainen hieronta asiakkaalle tehdään. Kevyehkö palauttava hieronta koko vartalolle voidaan tehdä tunnissakin ihmisen koosta riippumatta. Tällöin käytetään kevyehköjä otteita ja otevalikoima ei ole niin monipuolista. Jos taas halutaan hyvin tarkkaa ja syvääkin käsittelyä niin pelkille jaloillekkin voidaan varata 90 minuutin aika.

Kaksi ensimmäistä hieronta-aikaan mainittua vaikuttavaa asiaa on luonteeltaan sellaisia, joita jokainen hierontaan tuleva pystyy itse arvioimaan ja tekemään oikeita päätöksiä. Kolmas tekijä onkin vaikeampi nimittäin anatominen ongelmanratkaisu. Otetaan esimerkiksi asiakas, joka tulee vastaanotolle ja ilmoittaa olkapäänsä olevan kipeä. Tällöin meidän hierojien täytyy ensin tutkia miten kipu provosoituu ja mistä kipu on peräisin. Tätä selvitetään haastattelulla ja mahdollisilla liiketesteillä. Tämän jälkeen olisi mietittävä mitkä lihakset mahdollisesti työskentelevät kivun aiheuttamassa liikkeessä ja tehtävä näistä johtopäätöksenä hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmat voivat poiketa asiakkaiden omista visioista paljonkin.

Pidetään esimerkkinä tätä samaa asiakasta, jolla ongelmana on kipeytynyt olkapää. Yksinkertaisesti voitaisiin ajatella, että kipu voisi johtua olkalihaksesta itsestään. Olkalihas on yleensä kuitenkin hyvin ongelmaton. Toki olkalihasten väliltä löytyy yleensä epätasapainoja etu/takaolkalihaksen väliltä, mutta tähän emme hieronnallisesti pysty paljoa vaikuttamaan. Jos kipu on hyvin vaikeasti kuvailtavissa, kipualuetta ei pystytä osoittamaan tarkasti eikä oikein ole tiettyä tarkkaa liikettäkään, jossa kipu esiintyy niin silloin olisi hyvä käydä läpi kaikki olkaniveleen liittyvät lihakset. Tällöin hieronta-alue olisi koko selkä (puolieroittelu), kaula, rinta, olkapää ja olkavarsi. Tähän voisimme molempien olkapäiden osalta käyttää tunnin tai enemmän aikaa ihmisen koosta riippuen. Hoitoalue siis olisi paljon laajempi mitä asiakas on alkuun kuvitellut.

Useasti kipu voi olla seurausta myös jostain aivan muusta ongelmasta. Hyvänä esimerkkinä alaselän kiputilat, jolloin useasti tyydytään hierotuttamaan vain selkää. Useasti kuitenkin lantion asentoon vaikuttavat lihakset kuten pakarat ja reidet lonkankoukistajineen ovat syypää alaselän kiputilaan. Nykyisin lähtökohtana onkin laajempi ajattelu kuin, että keskityttäisiin tarkasti tiettyyn tarkasti rajattuun kipualueeseen.

Anatomista ongelmanratkaisua asiakkailta ei tietysti voi odottaa, mutta jos oireet ovat erikoisia ja samalla hierojalla ei ole aiemmin käyty niin ongelmaratkaisuun ja haastatteluun käytettävä aika kannattaa ottaa huomioon hieronta-aikaa varatessa. Ensimmäiseen kertaan olisi ehkä syytä varata 15 minuuttia pidempi aika. Ensimmäisen hoidon jälkeen hoitosuunnitelma on selkeämpi ja mahdollisia uusia käyntejä voidaan toistaa jatkossa lyhyemmälläkin hierojan ehdottamalla ajalla.

Lisäksi on hyvä muistaa hieronnan yksilöllisyys. Joillekkin niskan ja hartioiden satunnaiset kireydet voidaan hoitaa 15 min ajalla. Toisella sama homma voi vaatia syvällisempää ja tarkempaa 45 minuutin käsittelyä. Jokainen asiakas on siis yksilöllinen ja hoitovastetta on etukäteen vaikea arvioida tarkasti. Tämän takia pitää aina edetä hoito kerrallaan ja pyrkiä tekemään ennen / jälkeen analyysia. Asiakkaan palautetta ja hoitohistoriaa hyväksi käyttäen voidaan hoitosuunnitelmaa tarpeen mukaan muuttaa tulosten optimoimiseksi.

Ajan valitsemisesta ei kuitenkaan pidä tehdä rakettitiedettä ja isoa vahinkoa ei synny jos aika onkin 15 minuuttia liian lyhyt tai pitkä. Hyvä hieroja osaa sopeutua tilanteeseen ja tehdä hoidon siinä ajassa mitä on käytössä. Jos kuitenkin on vaikea päättää hieronta-ajan pituutta niin aina voi ottaa yhteyttä hierojaan ja konsultoida asiaa ammattilaiselta.

 

Etkö ole aiemmin käynyt hierojalla. Lue hieronnan perusteista lisää täältä.

Urheilu- ja klassisen hieronnan eroista voit lukea täältä.

Oman aikasi hierojalle löydät täältä.

Pesunkestävä toimistotyöläinen Osku Valtonen Viestintäliigasta testasi miten hierontapalvelumme tehoavat istumisen turruttamiin hartioihin.

Mun työasento on aika ideaali siihen, että niska-hartiaseudun oireet ovat usein läsnä. Mä istun työssäni paljon. Kirjoitan usein läppäri sylissä ja niska kyyryssä tarinoitani. Toimistotyöläisen marssiasento on kaikkea muuta kuin ideaali, eikä päivittäistä liikuntaa synny automaattisesti.

Joskus olen kuullut ivallisen sanonnan: linnun luut ja laulajan lihakset. Tällä on kuvailtu ilmeisen heiveröistä ja pienikokoista ihmispoloa. Itseeni tämä ei oikein sovi, sillä mua kuvaa paremmin: panssarivaunun luut ja toimistotuolin lihakset. Lihaksiin ei ole kertynyt enää aikoihin mitään muuta rasitusta kuin staattinen pirun huono ryhti. Päätin perata sen kuntoon.

Varasin ajan Vireän verkkosivuilta. Sain valita mieleisen toimipisteen, käsittelyn pituuden ja samalla mieleeni jäi tulevan hierojani nimi: Olli.

Sain auton parkkiin toiselle puolelle Itäistä pitkäkatua. Ei paha kävelymatka, huokaisi toimistotuoliin kiinni kasvanut fyysinen kuntoni. Samaan aikaan tunsin myös pienen piston omatunnossani, jolle olin jo pitkään uskotellut parantavani fyysistä kuntoani. Heti tämän hieronnan jälkeen sitten aloitamme yhdessä liikunnan, rauhoittelin mieltäni ja pelottelin kehoani.

Sisällä Vireän tiloissa otin silmiini osuneen ohjeen mukaan kengät pois ja istahdin alas. Tutkin luettavana olleita lehtiä ja vaihdoimme hyväksyvät nyökkäykset toisen aikaansa odotelleen asiakkaan kanssa. Nyökkäyksessä oli ripaus ymmärrystä kenties vaivaavasta niskan alueen lihasten jumista tai vaikkapa leikkausoperaation jälkeisestä, kuihtuneita lihaksia vaivaavasta särystä. Kohtalotovereita olimme, saamassa pian helpotusta vaivoihin ja vikoihin.

Kohtalotoverini nimi huikattiin ja jäin yksin. Yksinäisyyttä ei kauaa kestänyt, vaan oma nimeni kuului toisen toimenpidehuoneen ovelta. Määttäsen Ollihan se siinä, aivan kuten olin aikaa varatessani nimen mieleeni painanut.

Mulla on pitkä historia hieronta-asiakkaana yleisesti. Olen teininä urheillut paljon, kasvanut nopeasti ja tästä kombosta johtuen käynyt säännöllisesti hierottavana 13-vuotiaasta lähtien. Toki nyt aikuisena aikaa on käytettävissä jotenkin vähemmän ja edellisestä hieronnasta oli vierähtänyt kuutisen kuukautta. Aika ei ollut kohdellut selkälihaksiani parhaalla mahdollisella tavalla.

Olli kertoi rauhallisella äänellä mitä tuleva setti pitäisi sisällään. Hän kartoitti omia tuntemuksiani selästä ja sen ongelma-alueista sekä käsiteltävien alueiden toiveet tuli kirjattua ylös. Koko paketti käsiteltäisiin, eikä keskityttäisi pelkästään oireilevaan hartiaseutuun.

Pitkät fileet alaselästä ylöspäin olivatkin niin hyvässä iskussa kuin toimistotyössä ne tuoliin kiinni kasvatettuina nyt voivat olla – hierottava asiakas tunsi sen mitä Olli kertoi: ei paha tilanne.

Yläselässä tuntemukset myötäilivät jälleen hierojan huomioita. Oikea puoli oli sen verran jumissa, että tahtomattanakin aristin tietyissä kohdissa. Tämä ilmeni lihasten ajoittaisena pakonomaisena jännittämisenä. Olli kertoi, että mikäli tätä olisi havainnut enemmän, ei hierontaa olisi järkevää suorittaa samalla voimakkuudella, vaan lähestymisen pitäisi olla rauhallisempaa.

Ruuhkavuosien keskellä, ihan tavallisen viikon tavallisena keskiviikko-aamuna hieronta tuntui ihan oikeasti hetkeltä, joka ei ollut sidoksissa arkeen. Tuo hetki oli paitsi mun lihaksille niin myös psyykeelle varsin hyvä hetki. Hierontapöytä on paikka, jossa asiakkaan vastuulla on pelkkä läsnäolo. Kaikki muu unohtuu ja mieli alkaa jo valmistautua hierontaa seuraavaan euforiseen olotilaan.

Voin tunnustaa, että olen edelleen omalle mielelleni se lupauksia liikunnallisemmasta arjesta rikkoava mukavuudenhaluinen laiskanpulskea vätys, mutta ainakin kävin hierottavana. Pää ei särje enää päivittäin eivätkä hartiat puudu kesken rankan istumissession.

– Osku Valtonen

100 Päivää roskaruokaa takana – Mitä se tekee keholle?

Koko projektin idea oli alunperin osoittaa, että satunnainen roskaruoan syöminen ei estä kehonkoostumuksen muokkaamisesta parempaan suuntaan. Tämän piti alunperin tapahtua muutamissa viikoissa, mutta jotenkin sitä tuli innostuttua asiasta ja nyt on n. 100 päivää takana roskaruoan syömistä.  ( lue lisää https://www.virea.fi/blogi/hampparidietti_eiku-mita.html )

Vähintään yksi annos roskaruokaa on syöty jokaisena päivänä. Joinakin kaksi ja ”parhaimpina” jopa kolme annosta. Kahden ja kolmen roskaruoka-annoksen päivät ovat kuitenkin laskettavissa sormilla. Roskaruoaksi olen laskenut vain pizzat, hampparit ja kebabit. Olen koittanut olla mahdollisimman rehellinen syömisen kanssa ja täten en ole kelpuuttanut mukaan mitään välimallin roskaruokaa kuten kebabia salaatilla, subeja jne. Alkoholia on myös mennyt jakson aikana 3-4 kertaa 10 tai yli annosta / pv ja joitakin satunnaisia oluita on myös mahtunut mukaan muutamina päivinä eli täysin optimoidusti ei ole tullut elettyä tälläkään saralla mitä pidän vain positiivisena asiana projektin luonteen kannalta.

Alla 2.3.2017 otetut tulokset InBody 720 kehonkoostumusmittarilla, jolloin aloitin tämän projektin sekä uusimmat tulokset 4.6.2017.

Lopputulemana 3kk ylensyönnin jälkeen voidaan sanoa, että kulunut jakso on mennyt todella hyvin. Paino on noussut reilusti eli 7,2kg. Lihasmassan määrä on noussut 5,1kg ja rasvamassan määrä on laskenut 700g. Rasvaprosentti on laskenut 1,9%.

Kuluneen jakson aikana olen syönyt niin paljon, että en ole tuntenut nälkää juuri lainkaan missään vaiheessa. Päinvastoin on ollut hiukan syömisen pakottamista. Tarkoituksenani tietysti on ollut kasvattaa lihasmassaa. Lihasmassan kasvattaminen vaatii kokonaismassan nousua eli syömistä yli kulutuksen ja voimaharjoittelua.

Yleisesti voidaan sanoa, että kun pyritään lihasmassaa kasvattamaan niin painon olisi hyvä nousta n. 500-1500g/kk kohden ihmisen koosta riippuen. Enempää ei kannata painoa pyrkiä kasvattamaan reilulla syömisellä, sillä lihasmassan kasvu on hyvin hidasta. Kaikki ylimääräinen syöty energia varastoituisi jo puhtaana rasvana kehoon joka ei tietysti ole suotavaa.

Nyt ollaan siis menty yli 1500g/kk (2400g/kk) ja tällekkin löytyy jonkinlainen päivänvaloa kestävä perustelu. Kuten ekassa postauksessani kerroin olen kärsinyt vammoista kuluneen vuoden aikana ja harjoittelu on ollut satunnaista hikijumppaa. Tämä tarkoittaa, että suorituskykyni sekä lihasmassan määrä on laskenut normaalista/parhaimmasta tilanteesta. Kun sitten tauon / vammojen jälkeen alkaa kuntoutus ja pikku hiljaa täysiverinen voimaharjoittelu on oletettavaa, että lihasmassa kasvaa normaalia nopeammin kiitos lihasmuistin. Tarkentaakseni lähtötilannetta en ole siis ollut vuodepotilaana vaan olen voimaharjoitteluakin tehnyt juuri ennen projektin aloittamista, mutta määrät ja intesiteetti on ollut 50% nykyisestä.

Eli päätin syödä reilusti yli, jotta pystyn käyttämään lihasmuistia hyväksi maksimaalisesti. Lisäksi en halunnut tehdä tästä projektista liian labramaista vaan söin mututuntumalla fiiliksen mukaan pyrkien ylittämään kulutukseni tason, ennemmin reilusti kuin juuri ja juuri yli.

Periaatteessa kehonkoostumukseni on parantunut jo nyt eli voisin päättää projektin onnistuneesti, mutta toki haluan vielä näyttää ja samalla myös kokea projektin toisen puolen eli dietin. Tulen juhannukseen asti siis diettaamaan samalla systeemillä eli syömällä roskaruokaa entiseen tapaan vähintään kerran päivässä. Tavoitteena on tiputtaa painoa 5kg, josta vähintään 3kg olisi rasvaa.

Ensimmäisinä dietin päivinä ja viikkoina kun suurin nesteytys lähtee kehosta pois voi lihasmassan määrä alkuun tippua huolestuttavan paljon InBodylla mitattuna, joten olen tyytyväinen yllämainittuihin tuloksiin. Jos jatkaisin pidemmälle diettiä niin tilanne tasottuisi muutaman ensimmäisen viikon jälkeen. Tämä sama taas toistuu toiseen suuntaan bulkille (l. Massan lisäyksen aikana) lähdettäessä eli lihasmassa saattaa paremman nesteytyksen vuoksi ‘vääristyä’ hiukan ylöspäin, kuten minullakin on varmasti käynyt. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jos lihasmassa surkastuu dietin aikana kokonaismassan tiputukseen nähden maksimissaan 10% on dietti ollut onnistunut. Tähän tuskin pystyn tällä lyhyellä aikavälillä yllämainittujen asioiden vuoksi.

Vähän on enää aikaa jäljellä ja olisin toivonut 4-6 lisäviikkoa vielä tälle projektille ja nimenomaan dietille, mutta kesän kuviot sotkee niin paljon harjoittelua sekä syömistä, että on turha pyrkiä ylläpitämään tavoitteellista treenin ja syömisen tasoa kesän läpi. Palaan vielä loppumittauksien sekä veriarvojen kanssa asiaan ennen juhannusta niin voidaan vetää lopulliset johtopäätökset miten 80/20 syöminen toimii käytännössä.

 

Kiinnostaako sinua oma kehonkoostumuksesi? Varaa oma aikasi InBody mittaukseen tästä linkistä.

Hampparidietti.. eiku mitä?

Olen viime keväästä asti ollut treenaamatta tavoitteellisesti. Kiireitä on pitänyt ja syöminen on hoidettu siinä sivussa milloin missäkin.

Realististen tavoitteiden asettaminen

Ajattelin kirjoittaa tavoitteiden asettamisesta näin perusliikkujan näkökulmasta ja itseäni esimerkkinä pitäen käyn yhden projektin läpi, josta ainakin allekirjoittanut voi taas koittaa ottaa opiksi.

Teemu vältti lääkkeet liikunnalla ja ruokavaliomuutoksilla

Useimmiten Personal Trainer asiakkaallamme on jonkinlainen kehonkoostumuksellinen tavoite. Joko kyseessä on painon pudotus tai lihasmassan kasvatus.

Mystinen urheiluhieronta

Mitä ihmeen hierontaa?